Multimedia oppimisprojektina blogi

Oma suhteeni multimediaan on melko monipuolinen, vaikkei suhteeseeni vielä kuulukaan uusimmat vempaimet kuten Ipad. Multimedia on muuttunut jopa minun elämäni aikana paljon, varsinkin laitteet ja niiden käyttö on kehittynyt. Ensimmäisellä luennolla havainnollistettu tietokirjojen mahtuminen ensin CD:lle ja nykyisin muistitikulle antaa mielestäni hyvän kuvan laitteiden kehityksestä. Omassa lapsuudessani multimediaa oli lähinnä tv, radio ja sanomalehdet, mutta kouluun mennessä alkoivat PC:t yleistyä ja kotiimmekin sellainen hankittiin. Henkilökohtaisesti pidän kuitenkin multimediana lähinnä tv:tä ja tietokonetta vaikka luennoilla kerrottiin että myös taululle kirjoittaminenkin on sitä

Opetussovelluksia käytettiin jonkin verran ollessani koulussa, jolloin tietokoneilla oli esimerkiksi ohjelmia joiden avulla saattoi harjoitella matikkaa tai äidinkieltä. Nykyiset hienommat sovellukset, joita käytetään Ipadeillä, ovatkin täysin tuntemattomia. Nykyajan lapsille multimedia on erittäin tuttua ja he osaavatkin käyttää laitteita ja sovelluksia joskus paremmin kuin opettajat joka saattaa jossain tapauksessa olla hyvä asia, koska silloin lapsi voi esimerkiksi opettaa luokkakavereilleen laitteen käyttöä. Mielestäni onkin erittäin tärkeää, että opettajankoulutuksessa annetaan opiskelijoille mahdollisimman laajasti opetusta multimedian opetuskäytöstä, joka ilman kyseistä opetusta jää luultavammin vähäiselle käytölle tulevaisuuden työelämässä koska taitoja on vaikea kehittää ilman hyvää opetusta.

Tekijänoikeudet vaikuttavat paljon opettajan työhön koska opettajan tulee tietää minkälaista materiaalia hän saa esittää oppitunneilla. Internetistähän olisi mahdollista saada materiaalia lähes kaikkeen, mutta laillisuuskysymykset rajoittavat käyttöä. Kuten opettajan tekijänoikeussivuilla sanotaan: ”Opetuksessa saa esittää julkaistuja teoksia, eli musiikin soittaminen CD:ltä, kitaralla, laulaen tai muilla menetelmillä on sallittua. Luvan ulkopuolella ovat elokuvateokset, eli oleellisesti videoaineisto. Tähän esitysoikeuteen ei kuitenkaan kuulu oikeus tehdä kopioita teoksista.” (http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/10/esitysten-tallentaminen-reflektiota-varten/). Eli opettajana saan esittää kaikenlaista musiikkia, paitsi sellaista, joka on kopioitu. Elokuvia tai muita videoita ei saa taas näyttää ilman lupia. Myös oppikirjojen kopioinnissa on omat sääntönsä, eikä kaikkea saa kopioida, mutta esimerkiksi selittävien kuvien kopiointi on laillista.  Creative Commons on avoimen sisällön lisenssijärjestelmä jonka avulla on mahdollista löytää varmasti laillisia materiaaleja, esimerkiksi kuvia. Creative Commonsia käyttämällä voi varmistua siitä, ettei riko tekijänoikeuksia.

Lapsille netinkäyttö on nykyään arkipäivää ja netin vaarat ovat todellisia silloin, jos lapsi ei niitä ymmärrä. Myös kiusaaminen netissä on yleistynyt paljon ja siitäkin on tullut ongelma, esim. perättömien juorujen ja pilkkaavien viestien levittäminen on yleistä. Lapsille oin tärkeää kertoa koulussa sekä kotona miten netissä tulisi käyttäytyä, ettei vaaratilanteita pääsisi tapahtumaan. Koska netissä lapset ja nuoret toimivat ilman aikuisen valvontaan olisi heille hyvä teroittaa kuinka netissä tulisi käyttäytyä.

Kategoria(t): Omat artikkelit | Kommentoi

TVT harjoitukset

Wiki-harjoitus:

Harjoittelimme ryhmässä wikin käyttöä ja harjoittelulle onkin tarvetta. Sivumme onnistui kuitenkin hyvin  ja kaikki osasivat muokata tekstiä sekä lisätä esim. kuvia. Wiki on varmasti hyvä vaihtoehto tulevaisuudessa käytettväksi juuri sen helpon muokkattavuuden takia. Linkki wikisivuillemme: https://wiki.oulu.fi/display/ktktvt/Hiekkalaatikko+Murmelit

Word harjoitus oli rankka ja kohtuullisen vaikea, vaikka aihe oli tuttu. Varmasti tulevaisuudessa asioista on hyötyä.

word_testi

Exel harjoitus oli opettavainen ja vanhan asian kertausta, mutta siltikään ne eivät ole hallinassa.

maailman-maat1

Powerpoint harjoitus oli helppo ja nopea tehdä.

Powerpoint

Smartboard-tunti:

Älytaulutunnilla perehdyimme älytaulun valtaviin mahdollisuuksiin. Teimme oman opetustuokion Smart-ohjelmalla, joka oli milelnkiintoista ja opettavaista. Uskon että tulen käyttämään tämänkaltaisia ohjelmia ja älytaulua myöhemmin paljon, koska niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat.

Kategoria(t): Omat artikkelit | Kommentoi

Blogi 2

Petri Riikonen kysyy blogissaan miksi koulussa pitää muistaa, vaikka kaikki löytyy netistä? Kysymys on hyvä ja Riikonen kertoo mielenkiintoisesti asiasta blogissaan. Hänen mielestään netti on osaavasti käytettynä erinomainen väline tietojen tarkistamiseen ja päivittämiseen ja oman aiemman tietouden lisäämiseen. Mutta kaikki nämä toimivat kunnolla vain, jos on aiempaa tietopohjaa, jolle rakentaa. Olen Riikosen kanssa samaa mieltä. Vaikka netti onkin paikka josta löytyy vastaus mahdollisesti kaikkeen, ei sitä ole järkeä käyttää jos ei ole mitään tietopohjaa johon voi verrata tietoja tai kykyä lukea kriittisesti netissä olevaa tietoa. Peruskoulu on hyvä paikka oppia omia kykyjä ja saada yleissivistystä jota voi hyödyntää koulun jälkeen monilla eri tavoilla.

Tvt:n kolmannella luennolla keskustelimme siitä oliko kouluissamme ollut muuta teknologiaa kuin piirtoheitin. Ryhmässämme kaikkien kouluilla oli ollut atk-luokka, jollain jopa luokassa oli ollut tietokoneet. Siihen se oli jäänytkin. Itselläni dokumenttikamera tuli vastaan lukiossa, mutta joku ryhmästämme oli nähnyt sellaisen vasta yliopistolla. Keskustelimme myös siitä uhkaako teknologia opettajan työtä. Mielestämme teknologia ei uhkaa opettajan työtä varsinkaan jos sitä osataan käyttää. Kaikista laitteista voi kuitenkin olla hyötyä ja tukea opettajalle. Keskustelimme myös mobiilioppimisesta. Mietimme esimerkiksi että antaisimmeko lapsen tuoda luokkaamme tabletin tai älypuhelimen. Tästä asiasta voi olla montaa eri mieltä. Itse voisin antaa lapsen tuoda omat vempaimensa luokkaan jos olisi mahdollista että sillä tehtäisiin jotain opettavaista eikä se järin paljon häiritsisi muiden tekemistä. Toisin sanoen, kaikilla pitäisi olla omat laitteensa ennekuin niitä kannattaisi kouluun kantaa.

Vesa Linja-aho kertoo blogissaan olleensa kuuntelemassa Sulautuvan oppimisen seminaaria Helsingin Yliopistolla ja siitä mitä sieltä oli jäänyt käteen. Suurimpana asiana Linja-aho kertoo muistavansa professori Kirsti Lonkan puheesta sen, että nuorten pitäisi saada käyttää samoja vehkeitä opiskelussa mitä he jo muutenkin käyttävät vapaa-aikanaan sekä mielikuvan bulimiaoppimisesta jossa opiskelija ahmii tenttikirjan ja oksentaa tiedon paperille muttei seuraavan päivänä muista mitään asiasta. Mielestäni aiheet ovat mielenkiintoisia. Varsinkin korkeakouluissa bulimiaoppiminen voikin olla yleistä, mutta en usko että ala-asteella sellaista tapahtuisi, johtuen opetuksen erilaisesta tyylistä.

Neljännellä luennolla keskustelimme mm. oliko kouluissamme käytössä behavioristinen vai konstruktivistinen tapa toimia. Meidän ryhmässämme kaikilla oli ollut enemmän konstruktivistista tapaa. Keskustelimme myös tvt:n opetuskäytön kokemuksista, olivatko ne olleet lähinnä tiedon siirtoa vai oliko sitä käytetty kenties ajattelun tukena. Suurimmalla osalla tvt:tä oli käytetty lähinnä tiedon siirrossa eli ei kovinkaan syvällisiin tarpeisiin. Esimerkiksi dokumenttikameraa käytettiin meidän lukiossa samalla tavoin kuin piirtoheitintä.

Viimeisellä luennolla kävimme läpi tvt:n opetuskäytön suunnittelua. Teimme ryhmässä kysymyksiä joihin Heikki Kontturi ja Jari Laru vastasivat. Kävimme myös läpi kuinka laitteita nykyään käytetään ja ovatko laitteet korvanneet vanhat liitutaulut. Mielestämme laitteet ovat jossain tapauksissa ja oikein käytettyinä hyviä apuvälineitä.

Kategoria(t): Omat artikkelit | 2 kommenttia

Marian Blogi

http://mariablogi.wordpress.com/

Kategoria(t): Omat artikkelit | Kommentoi

Hiihtämään

Hiihto on hieno laji.

Kategoria(t): Omat artikkelit | Kommentoi

Tvt blogi 1

Tieto- ja viestintätekniikka on tullut sanana tutuksi minulle vasta yliopisto-opiskelussa vaikka sitä on kuulemma kouluissa harjoitettu jo pidemmänkin aikaa. Luennoilla opettajamme Jari Laru on kertonut meille elävästi, minkälaista opetus voisi olla tulevaisuudessa, mutta tuleeko siitä sellaista?

Pönkä kirjoittaa blogissaan osuvasti siitä, etteivät odotukset tvt:n käytössä ole muuttuneet juuri yhtään vuoden 2004 ja 2010 välillä. Hän myös mainitsee blogissaan että Suomessa edelläkävijöinä pidetään niitä, tässä tapauksessa opettajia, jotka käyttävät opetuksessaan jo vanhentunutta tekniikkaa. Eli se tekniikka, joka meille nyt yliopistossa opetetaan, on vanhaa silloin kun päädymme työelämään. Mikä siis neuvoksi? Vaikka älytaulut, tabletit yms. ovatkin hienoja laitteita onko niistä niin paljon hyötyä kuin haluaisimme? Ensimmäisellä luennolla katsoimme videon jossa haastateltiin kahta koululaista jotka olivat koulussaan käyttäneet I-padia. Kun pojalta kysyttiin mitä poika oli laitteen kanssa oppinut vastasi hän empien:” No olen oppinut käyttämään tätä laitetta”. Onko ideana siis oppia laitteen käyttöä? Luennolla keskustelimme myös ryhmissä mm. omista tvt kokemuksista joita ainakin meidän ryhmässä ei ollut valtavasti. Kaikilla ryhmämme jäsenillä oli ollut tietokoneet koulussa, mutta niitäkin oli käytetty melko harvoin. Jollakin oli jo ala-asteella ollut videokameroita joilla he olivat kuvanneet videoita eri oppiaineisiin. Suurin mullistus minulle tvt:ssä tietokoneiden jälkeen tuli lukiossa jossa näin ensi kertaa dokumenttikameran. Nykyäänhän dokumenttikameroita löytyy jo ala-asteelta mutta toista se oli minun aikana. Keskustelimme myös siitä voiko koulu olla jonkinlainen saareke nopeasti digitalisoituvassa maailmassa. Mielestäni koulu voi olla saareke koska resurssit eivät välttämättä riitä pitämään koulua digitaalimaailman vauhdissa. Suomessa on myöskin totuttu siihen, että opettaja puhuu ja lapset kuuntelevat jolloin valtavia digitaalisia muutoksia ei kouluihin tarvita.

Röngäs taas kirjoittaa omassa blogisssaan siitä kuinka paljon hyötyä lapsille on tulevaisuudessa tvt:stä. Tottahan se on, ettei enää löydy ammattia jossa ei esim. tietokonetta tarvittaisi. Tvt onkin tärkeä aine koulussa mutta sitä pitäisi integroida myös muihin aineisiin eikä opettaa sitä vain omana aineenaan. Toisella luennolla puhuimme esim. digitaalisesta kuilusta diginatiiveista yms. Tunnilla mietimme mikä kuiluista on pahin. Mielestäni kuilu ns. kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välillä on huomattava mutta myös esim. Suomen sisällä kuiluja on havaittavissa. Keskustelimme myös diginatiiveista ja digi-immigranteista. Suurin osa meistä on ns. didinatiiveja mutta kaikki eivät silti koe itseään sellaiseksi. Vaikka onkin syntynyt vuoden 1980 jälkeen, ei se aina tarkoita sitä että hallitsee tekniikka yhtään sen paremmin kuin ennen sitä syntyneet. Mutta olenko minäkään diginatiivi kun en kiusallanikaan liity Facebookiin? Keskustelimme myös siitä miten muuttaisimme koulua. Mielestäni koulua ei sinällään pitäisi muuttaa mutta ehkä joitain varsinkin tvt:n näkökulmasta koulussa olisi paljon tehtävää. Tvt:tä pitäisi integroida enemmän ns. tavallisiin oppiaineisiin eikä aina puhua siitä omana aineenaan.

 

Lähteet: Pönkä, H. (2011). Koulujen tietotekniikka edelläkävijyys ja uudet oppimistaidot. Blogikirjoitus. Röngas, A. (2011). Vastahangan vuori ja esteiden suo – miksi tvt on edelleen tulevaisuutta kouluissa? Blogikirjoitus.

 

Kategoria(t): Omat artikkelit | Kommentoi

Osaan kirjoittaa

Osaan kirjoittaa omaan blogiini! Hei!

Kategoria(t): Omat artikkelit | Kommentoi